tiistai 28. tammikuuta 2014

Viikko 20 - Leirin purku

Suomessa viimeisellä viikonloppureissulla täältä Stuttgartista - Munchen - Helsinki - Frankfurt- juna- Stuttgart. Kyllä voi sanoa, että tämän EU:n alueen henkilönkuljetusjärjestelmä toimii. Ainoastaan yhdellä matkalla minulla oli ongelmia.

Leirin purku ja yhteenveto

Kaikki loppuu aikanaan, niin myös tämä retki. On yhteenvedon paikka:
1. Mikä onnistui: Kurssit ja kurssimateriaalit. Oli hienoa opettaa pieniä ryhmiä = 10 - 12 henkilöä. En varmaan koskaan enää tästä pääse nauttimaan. Myös pääsin todella kaivelemaan missä Web3D kehityksen kanssa mennään maailmalla ja tiedän nyt mistä puhun - mutta vain vähän aikaa, koska ala kehittyy niin hurjaa vauhtia. Sähköisen kirjan (pdf) käyttö oli myös mielenkiintoinen kokeilu ja osa opiskelijoista piti siitä - osa olisi halunnut vielä lisää ja hieman toisella tavalla.

Sisätilanpaikannuskurssi onnistui melkoisen hyvin ja opiskelijat saivat rakennettua tänne toimivan järjestelmän. Protohan se on, mutta hauska. Tätä olisi mukava jatkaa.

2. Mikä ei ihan onnistunut: Hieman jäi nyppimään se, että eBook and Security kurssi ei alkanut. Syy ei ollut minun, mutta... ja ehdin tehdä tähänkin aika paljon töitä. Elämässä nyt tekee paljonkin turhuutta - ei tämä ihan sitä ollut - opin muutaman uuden jutun. 

Myös en ehtinyt viettää ns. "turistiaikaa" täällä - paljon paikkoja jäi käymättä, mutta haitanneeko tuo...

3. Erityishuomiot: Majapaikan sänky oli aivan hirveä - kova kuin kivi (Leena voi todistaa lausunnon tarvittaessa). Majapaikan tyynyt olivat huono vitsi - kuka ääliö voi kuvitella, että pystyy nukkumaan tyynyllä, joka on pienempi kuin kaksi kämmentä? Ja paksuutta noin 1,5 cm?

Sää: Erikonen talvi - täällä oli lunta ennenkuin Suomessa. Ja välillä kylmempää... ja Suomessa ei ole lunta vieläkään muutamaa senttiä enemmän.
Ruoka: hmmm... ei se nyt niin erillaista ole - tietty on saksalaisia omia omituisuuksia, niin myös Suomessa ja Italiassa. En ole oluen ystävä, mutta kyllä täällä perinnettä löytyy ja se näkyy & maistuu. Jään kaipaamaan kampusalueen italialaisen ravintolan seawulf kala-annosta, söin sen aika monta kertaa.

4. Matkat:
- Matkustin Suomen ja Saksan väliä yhteensä 26 yhdensuuntaista matkaa. Kilometrejä tuli lennettyä yhteensä ainakin  56264 km (jos sillä nyt jotain merkitystä on). Lentokoneessa istuin vähintään 65 tuntia, lentoasemilla odottelin vähintään 100 tuntia. Eri reittejä Suomen ja Saksan välillä kokeilin yhteensä viittä erillaista kompinaatiota (Dusseldorf, Frankfurt, Munchen, Berliini, Amsterdam).
Oliko lentäminen kallista? Ei - kaikkien lippujen keskiarvo oli 162,73 euroa - siis edestakainen Stuttgart- Helsinki - Stuttgart. Eli sellaisen 0,038 euroa / km - ei ihme että lentoyhtiöt kamppailevat eloonjäämisestä.  Oli siellä yksi 200 euron lippu, mutta sitten halvin oli 137 euroa.

- Stuttgartin sisällä matkustin vähintään joka perjantai keskustaan. Täällä on kyllä sähköinenkin kausikortti, mutta minun tapauksessa oli viksua käyttää ihan tämmöisiä paperisia, leimattavia matkalippuja (leimauksen jälkeen käytettävissä kaksi tuntia). Käytin paljon neljän matkan lippua, joka maksoi 10 euroa (vuoden alusta kallistui ja on nyt 10,30). Myös päivälippuja minulla oli muutamia. Yhteensä tähän meni rahaa 386 euroa.
 Tässä neljän matkan lippu. Pari matkaa on vielä käytettävissä. Huomatkaa lipun yläreunassa oleva hologrammi.
Tässä paikallismatkustamisen saldo. Saa nähdä mitä verottaja tykkää kun haen työmatkakorvausta näistä :)









- Yleisesti voi sanoa, että yllättävän hyvin koneet ja junat olivat aikataulussa, joskus jopa etuajassa.

Mitäs nyt tämän jälkeen?

Vaikka Stuttgart loppuu nyt, niin tämä varsinainen Seikkailu, osa 2 vasta alkaa. En suuntaa Suomeen vaan etelään (old man, go south). Torstaiaamuna minulla on suora Air Berlin lento Palermoon, josta otan vuokra-auton ja ajelen kyläämme, laitan talon lämpiämään, haen Derekiltä tikapuut lainaan ja alan rakennella saunaan sisustaa (jos lattia ja ikkuna ovat paikallaan). Perjantaina haen Tuulan ja Sepon Palermon kentältä, tulevat minua auttamaan tässä sauna projektissa. Iltaisin ja ruokatauolla luen sähköposteja, lopputöitä sekä syön pastaa - ehkä menee myös pari miekkakalan siivua ja jokunen kani.

Suomeen palaan 22.2. ja sitten alkaa jatko-osan lisäosa Seikkailu 3.0: Vasta- ja sivutuulta: Kuinka teet hallittuja laskuja matriisia hyväksikäyttäen. (selitysosa: olemme Metropoliassa matriisiorganisaatiossa, matriisi on myös matematiikan osa-alue: http://fi.wikipedia.org/wiki/Matriisi. Vasta- ja sivutuulen tietävät kaikki lentäjät ja kalamiehet mitä se tarkoittaa - myötätuuleen ei saa laskeutua, eikä nousta, verkkojen laskettaessa taas pitää katsoa hyvinkin mistä tuulee).

Toivotan kaikille Teille raikasta kevättä. Nouskoon kevätaurinko korkealle, olkoon taivas sininen ja tulkoon järviin paksulti hyvää teräsjäätä ilman kohvaa.

Saatan tänne muutaman kuvan vielä Sisiliasta laittaa jos yleisö sitä vaatii. Muuten tämä oli tässä kiitos.

harri, 28.1.2014

Ja tässä muutama kuva Sisilian saunasta. Sauna niin valmis, että olemme kylpeneet 4 (neljä) kertaa.





torstai 23. tammikuuta 2014

Viikko 19

Viikonloppureissu Suomeen; meno Stuttgart - Munchen - Helsinki Lufthansalla, ei mitään mainintaa. Mutta sitten reippaana ja seikkailunhaluisena olin ostanut paluuliput GermanWings nimiseltä halpalentoyhtiöltä - halvat olivat liput. Helsinki - Berlin, ei ongelmaa - tarjoilu paperipussissa (ns. dogi bag), mutta tarjoilua kuitenkin, positiivinen juttu. Mutta Berlinissä huomasin, että lentoa, jolle olin ostanut lipun ei ollut olemassa, boarding kortti minulla oli, mutta se oli lennolle joka lähti yli kolme tuntia myöhemmin. Ja eikun tiskille selvittämään. Kyllä, olivat peruneet lennon, mutta järjestelmä ei ollut lähettänyt minulle siitä mitään tietoa. Näin sain nauttia olosta Berlinin Tegelin kentällä reilusti - en suosittele kenttää, rautaiset, kylmät tuolit, hieman "kulunut" ja hyvin erikoinen pohjaratkaisu.

Maanomistajan oikeudet Saksassa

Ennen joulua mietiskelin saksalaisten maanviljelijöiden oikeuteen tuottaa kaikenlaista myytävää, jopa alkoholituotteita. Nyt tiedän asiasta enemmän. Samassa huoneessa istuva Joachim Kuhn omistaa maata ja mm. kirsikkapuita. Hän toi minulle oheisen tuotteen.
Ja tässä vastauksia meitä kaikkia askarruttaviin kysymyksiin:
  • Jos omistat maata ja puita Saksassa, voit tuottaa vuosittain 50 litraa 100%:seksi alkoholiksi laskettuja tuotteita ja nauttia niitä itse tai myydä tuotteesi.
  • Oheinen tuote on tehty vuonna 2011 syksyllä, joten yli 3 vuotta vanhaa.
  • Prosenttiluku, jos sillä nyt jotain merkitystä on, niin se on noin 40%.
  • Tuotteen alkulähde on kirsikka - joten kirsikkaviinaa. Omaa pannua Joachimilla ei ole vaan itse tuotanto tehdään kylän yhteisellä laitteistolla.
  • On tässä tätä yli puoli litraa.
Nyt kun Suomen maatalous ja muukin yritystoiminta kituu ja Virosta virtaa viinaa Suomeen niin olisiko tässä ratkaisu "kaikkiin" ongelmiin? Annetaan maanviljelijöille oikeus tuottaa, markkinoida ja nauttia. Varmasti syntyisi aivan toisenlaista aktiviteettiä ja innostusta.

Vaikka saksalaiset ovat jotenkin säntillisiä ja tarkkoja niin tässä kohdassa ovat olleet viisaita. Tähän olisi mukava kuulla kommentit myös teiltä.




Tentit korjattu ja opetus supussa

Sain kurssien tentit korjattua - ja tietty kaksi virhettä tuli tehtyä. Täkäläinen arvostelusysteemi on hyvin erilainen kuin Suomessa:

% of Max Grade
<50 5.0
50 4.0
55 3.7
60 3.3
65 3.0
70 2.7
75 2,3
80 2.0
85 1.7
90 1.3
95 1.0

Eli 5.0 on hylätty ja sen saa jos maksimipisteitä saa vähemmän kuin 50%. Paras arvosana on 1.0, jonka saa kun taikoo 95% oikein vastauksista. Sitten siinä välissä on eri desimaaleilla erotettuja arvosanoja. Eikö olekin hyvin saksalainen ja insinöörimäinen?
Virheeni: Arvostelin kurssin harjoitustyöt Moodlen kautta ja en älynnyt vaihtaa oletusasetusta, joka oli pisteet/100 pistettä. Tämän seurauksena kun syötin opiskelijalle arvosanan 2,3 niin Moodle pyöristi tämän arvosanaan 2 ja lähetti siitä viestin opiskelijalle jossa arvosana 2/100. Ja kovasti kysymyksiä että mites se nyt noin heikosti meni jne.

Toinen virheeni tapahtui Ilias järjestelmässä, jossa yhden kysymyksen kohdalla unohdin asettaa tehtävän maksimipisteet oletusarvon 6 sijasta 12 pisteeseen. Järjestelmä antoi tehdä tentin ja kun aloitan arvotelua niin ei anna minun muuttaa maksimipistemäärää. Ja taas selitykset ja pahoittelut opiskelijoille. Tämmöistä tämä oppiminen on.

Loppulento - Motorflugschule Hahnweide: http://www.motorflugschule.info/

Olen lukemassa kirjaa Kvanttimies, Richard Feynmanin tieteellinen elämä. Richard Feynman oli yksi 1900 -luvun lopun suurista fyysikoista ja myös melkoinen persoona ja veijari. Kyseinen kirja on kohtalaisen raskaslukuinen, mutta siinä on myös muutama mielenkiintoinen ajatelma elämästä. Suora lainaus sivulta 166, Richardin omaa sanomaa, jota hän myös itse toteutti: "jokaisen tulisi etsiä käsiinsä uusia seikkailuja aina kun vain mahdollista".
No eilen keskiviikkona 22.1.2014 lentämään pikkukoneella (Cessna 152) täällä Saksassa professori. Uwe Schulz:in kanssa. Tässä muutama kuva reissusta. Lentäminen ja lentokoneet sykähdyttävät minua kovasti. Jotenkin tässä liikutaan niin hienolla alueella, jossa tiede, insinööritekniikka ja visuaalisuus kohtaavat, että sitä on vaikea pukea sanoiksi. Lentävä laite on aina kaunis - vaikka se olisi ruma. Mutta tässä kuvat ja tunnelmat - nauttikaa.

Keli oli hieman "harmaa", mutta ei satanut

 Koneella ikää jo yli 20 vuotta, mutta vielä jaksaa ja pelittää. Kyllä jos jokin laite tehdään kunnolla niin kyllä nykyisellä tekniikalla siitä
 voidaan tehdä todella pitkäikäinen.









 Mittareita oli päivitetty vuosien saatossa. Jopa pieni näyttö löytyy.
 Rullataan. Yritän saada loppuun pienen videon, jotta saatte myös äänituntuman :) Kenttä oli ruohikkokenttä, vain pieni pätkä asvalttia toisella radalla - ja aina yritettiin laskeutua tälle pläntille, jotta kone ei likaannu :)
 Stuttgartista etelään maasto alkaa nousta kohti Alppeja. Pieniä kyliä ja mäkiä joka paikassa - myös linnoja nyppylöiden päällä. Tässä vaiheessa kovin oli näkyvyys heikkoa.
Erikoista oli, että saimme lentää myös Suttgartin lentoaseman yli - tämä ei kyllä taatusti onnistu Vantaalla
Tässä joudutte nyt kääntämään päätänne 90 astetta. Yritin saada tätä oikeaan asentoon, mutta blogikone ei vaan anna. Mutta lennetään nyt näin :) Kuvassa HDM Stuttgart kampusalue. Eli tuossa koulu ja ympäristö. Jos tarkasti katsotte niin tuossa hassunmallinen rakennus, joka tulee olemaan tämän HDM:n uusin rakennus joskus ensi syksynä.
 Professori Uwe Schulz - lentäjä suurella sydämmellä.

 Cessna 152 ja minä - tätä kovemmin ei voi hymyillä.









Tässä video - kääntäkää äänet täysille!




keskiviikko 15. tammikuuta 2014

Viikko 18

Olin noin kuukauden Suomesta pois ja kyllä se alkoi jo tuntua. Onneksi pääsin lauantaina Espoon keskuksen uimahallin saunaan. Nämä saksalaiset työweljet kovin naureskelevat tälle saunakaipuulle, mutta kun nyt eivät vaan ymmärrä niin minkäs voit. Avasin perjantaina vielä yhden reitin miten täältä pääsee Suomeen - Stuttgart -Munchen - Helsinki. Ihan hyvin kulki - takaisin taas Frankfurtin junan kautta.

Tenteistä ja verkkotenteistä

Eilen tiistaina 14.1. minulla oli ensimmäinen verkkotentti Ilias järjestelmässä. Oppilaita oli 10 kpl. Tentti alkoi hyvin, mutta noin reilun 5 min. kohdalla yksi opiskelija nosti käden ylös ja sanoi että hänen tehtävänratkaisunsa sai aikaan järjestelmävirheen. Ja kyllä - näytöllä olli hieno, mitäänsanomaton php virhe. Valitsimme oppilaan kanssa selaimen back nappulan ja silloin tapahtui jotain todella mielenkiintoista. Näytölle ilmestyi toisen opiskelijan vastaus. Miten tämä on mahdollista? Ainoa kuviteltavissa oleva selitys on, että järjestelmä sekoili ns. sessiotunnisteiden kanssa. Mutta tämäkään ei pitäisi olla mahdollista. Mutta näin vaan kävi - olisi todellisen tutkimuksen paikka. Komensin opiskelijaa ottamaan tekstieditorin ja aloittamaan tentin alusta - hän kilttinä opiskelijana tämän hyväksyi. Tentin lopussa kävi ilmi, että kyseisen opiskelijan vieressä istunut opiskelija ei ollut pystynyt tallentamaan ensimmäistä tehtävää - todennäköisesti näytölle tullut ratkaisu oli hänen ja järjestelmä sekoili. Tämä toinen opiskelija sai kyllä talletettua muut tehtävät ilman ongelmia. Eli summaus: järjestelmä sotki 15% osallistujan suoritusta. Ei hyvä. Opettajan sanoisin, että melko stessin paikka tehdä tenttiä näillä järjestelmillä.

Keskiviikkona 15.1. oli sitten toisen ryhmän vuoro, 11 opiskelijaa. Tämä menikin sitten ilman teknisiä ongelmia, jopa opiskelijat olivat tyytyväisiä tenttiin.

Olen jo katsonut tiistain tentin läpi ja melko normaalijakauma sinne tulee, yksi opiskelija oli lähellä saada hylätyn = selvästi ongelmana ymmärtää kysymykset oikein. Tämä onkin ongelma näissä kansainvälisissä opetuksissa - miten varmistaa, että kysymys on varmasti ymmärretty? Yritin todellakin tehdä tehtävät niin selkeällä englannilla, että ei olisi pitänyt olla tulkinnanvaraa, mutta ... Onko ainoa vaihtoehto: Selitä mitä tämä kuva/kaavio/ohjelmakoodi tarkoittaa?

Oli muuten mielenkiintoista kuulla kun 11 opiskelijaa hakkaa näppäimistöä hulluna samaan aikaan - aikamoinen meteli --> olisi pitänyt nauhoittaa ääni :( Kukaan ei sanonut, että haluaa kirjoittaa käsin kynällä paperille, tarjosin myös tätä vaihtoehtoa. Mielenkiintoista, sanoisin.

Teen vaikutus materiaalin pinnanväriin

Saatatte muistaa, että 11.12.2013 otimme käyttöön uuden teentekotavan täällä Stuttgartin Media keskittymässä. Nyt sitten on aika katsoa miten käytettävyys on toiminut ja miltä "sukka" näyttää - takana on nyt noin kuukausi käyttöä.

Muistin virkistykseksi tässä lähtötilanne.


















  Ja tässä miltä näyttää 15.1.2014. Kehyksen muovitettu rautalanko ei ole ruostunut, vaikka sitä on muotoiltu pannuun sopivaksi. Kangaspussi sen sijaan on kyllä muuttanut muotoa ja väriä aika reilusti. Selvästi teetä voisi käyttää myös tekstiilien värjäykseen - jos nyt haluaa tuon värisiä vaatteita?
Tietysti on hyvä, että tämä kangas ottaa värjäysaineet itseensä, mutta saattaa niitä kyllä päätyä ihmisen elimistöönkin - eivät liene kovin vahingollisia koska tässä vielä ollaan :)
Testiä olisi kyllä mielenkiintoista jatkaa vuosia. Vieläkö tämä tästä tummuu vai alkaako pitkän ajan jälkeen vaihtaa väriä johonkin toiseen? Sinällään en usko, että tähän mitään kasvustoa syntyy koska tämä käy päivittäin 100 'C ja 80 'C kylvyssä. Tietty kosteusolosuhteet ovat aika otolliset. Ehkä tästä syntyisi lopulta uusi elämänmuoto (teemato?)?

Muusta käytettävyydestä: Pussin tyhjennys on hankalaa varsinkin, jos käytetyt teenlehdet eivät ole ehtineet kuivua. Ei niitä saa millään ulos, ravistelu saa aikaan vaan sotkua. Mutta on tämä niin green/vihreää/egoloogista - paitsi että on ihan ruskea :) [Pahoittelu minun huumorista, se on joskus hieman ...insinöörimäistä].

Media Night 16.1.2014

Tässä Stuttgartin Media koulussa on vuosittain yksi suuri tapahtuma ja se kulkee nimellä Media Night. Monella kurssilla tehdään projektitöitä, jotka tähtäävät juuri kyseiseen hetkeen. Täällä lyhyt sisältö auch germany: http://www.hdm-stuttgart.de/medianight
Tässä raporttia kuvien kanssa:
Aluksi menin katsomaan menneen kauden video- ja animaatioprojekteja. Oli tupa täynnä ihmisiä. Useimmat tuotokset olivat todella hienoja - valitettavasti minulla ei ole linkkiä niihin - kyselen jos jostain saisin. Pari animaatioista oli todella hienoa.
Projektit olivat myös monialaisia: kaikki musiikki, näytteleminen ja ympäristöt olivat opiskelijoiden tekemää. Tämä tarkoitti myös sitä, projektiryhmät olivat aika isoja (10 opiskelijaa).


Ympäri koulua oli tiloja, joihin oli laitettu pöydät eri projektiryhmille (sähkö ja nettiyhteys myös). Tämä alkuillasta kun porukkaa oli vielä vähän paikalla.

Ja porukan määrä kasvoi hurjaa vauhtia kun ilta eteni.
Graafisen porukan alueella oli tyyliä. Sain täältä lahjaksi kirjan. Ostin myös kolme leimasinta - olivat opiskelijoiden tekemiä ja maksoivat 2 euroa koko paketti.








Ja joskus vielä koneet ovat olleet koneen näköisiä vai mitä sanotte tästä?
Muutama robottiprojekti oli myös esittelyssä - tässä ohjattava "käsi" tuossa alla itse ohjausohjelma


Kokeilin tätä myös itse ja oli yllättävän hauska - tarkkuudessa oli vielä toivomisen varaa, mutta idea mainio.
Paikalliset kolleegat olivat käyneet kaupassa ja ostaneet olutta (maistoin vain yhden ja siinäkin oli puoli litraa). Huomatkaa vuosiluku 1328, vanhin saksalainen panimo, joka on toiminut samalla nimellä. Maku: miellyttävä, ehkä hieman kotikaljamainen. Annan arvosteluna ****.
Lentäviä harjoitustöitä oli useita, perustuivat koptereihin ja näihin opiskelijat olivat tehneet ohjelmistoja.




Tässä toinen robottisovellus, jota tutkin. Olivat ostaneet näitä kaksi (2) kappaletta - hinta 900 euroa/kappale. Sovellus, joka tähän oli tehty tunnisti ihmisen kasvoja = robotissa kamera. Robottia ohjattiin tabletilta. Oikein mukava ja näyttävä laite - en sano lelu, koska sitä tämä ei ollut (ainakaan minusta).



Ja tietysti oli metri määrin pitsaa. En syönyt tätä vaan nautin paikallisessa italialaisessa iltapastan - ja se oli hyvää.










Tähän loppuun yksi video (muitakin on, mutta blogger ei oikein jaksa niitä näyttää). Videolla Stuttgarin uuden rakennuksen 3D malli, Blenderillä tehty.

Lisään tänne myöhemmin vielä kaksi videota -jos onnistun :)

keskiviikko 8. tammikuuta 2014

Viikko 17

Hieman Joulusta ja Sisiliasta

Maanantaina tuli taas matkustettua takaisin tänne Stuttgartiin. Mutta kyllä oli mielenkiintoinen joulutauko Sisiliassa. Saimme nauttia hyvästä ruuasta (jota oli paikoin runsaasti), hyvästä ja äänekkäästä seurasta (kiitokset naapureille bingo -illasta. Kyllä, luit oikein, bingoa pelataan vielä - eikä ollut tietokonepeli). Jotenkin tuntuu, ja kuulostaa siltä, että Sisiliassa on paljon kuulovammaisia ihmisiä. Minulle, huonokuuloiselle, tämä on hyvä asia aina siihen pisteeseen asti kun sisilialaisia on vähemmän kuin kolme samassa tilassa. Jos henkilöluku > 3, häly ja meteli on niin kova, että ei kuule enää mitään, eikä kyllä ymmärrä mitään - eli lopputulema sama kuin olisi tyhmä ja kuuro.


Siinä nyt niitä olisi. Omasta puusta vuoden 2013 satoa. Ei näistä öljyä tullut. Ehkä ensi vuonna?











 Sauna projekti etenee. Tässä muutama kuva tilanteesta 24.12.2014


 Eihän se vielä ole ihan kylpykunnossa, mutta kyllä se tästä syntyy. Kiuas on jo kylässä, samoin savupiippu ja 40 kg kiuaskiviä.
Jos tämä ei ole luovaa hulluutta niin mikä lienee...

Vielä pari kuvaa joululta, suotakoon se minulle.
 Kävimme joulupäivänä syömässä Eraclea Minoan rantaravintolassa (kiitos Derek ja Diana). Oli pakko ottaa muutama kuva, koska tämä eroaa niin rajusti saksalaisesta ja suomalaisesta jouluruuasta. Tässä alkuruoka - vertaa, mukunmäti & savukalat, porkkanalaatikko, ehkä sivulle pala kinkkua ja sinappia.... Kumpi parempi?
 Yksi väliruoka oli tässä: koverrettu appelsiini, joka oli täytetty risotolla. Paikallinen kalakukko? Olisiko muikkukukon voittaja?
 Joulun jälkeen teimme hurjan retken keski Sisiliaan - katso missä kaupunki nimeltä Enna (emme käyneet siellä vaan sen vieressä). Syy miksi retki oli hurja, oli tämä sää. Kuva on meidän kylästä kun tulimme takaisin, mennessä huonompi. Satoi hurjasti, pilvet maassa, näkyvyys huono. Eli aina ei paista aurinko Sisiliassa - jos ei Suomessakaan. Kumpi parempi?
Yhdellä retkellä nähtiin tien vieressä myyjä, joka möi appelsiinejä (joulu on sesonkiaikaa). Ostimme laatikon, noin 10 kg. Hinta kokonaista 5 euroa. Suonnenjoella myydään kesällä teiden vieressä mansikoita. Kummat parempia? Myös jäin kovin miettimään tuota hintaa - miten ihmeessä se voi olla noin, kuka saa mitäkin palkkaa? Ollaan kuitenkin EU:ssa - jossa kaiketi jotain minimipalkkoja?




Tässä sitten meidän oma appelsiinipuu, saa nähdä milloin hän tuottaa jotain?

 

Viimeinen virallinen opetusviikko

Tämä viikkolla sitten viimeiset luennot ja labrat, ensi viikko onkin sitten tenttien aikaa, seuraava arvosanojen vääntöä jne. Täällä osa opettajista käyttää kurssin tentteihin Ilias ympäristöä: http://www.ilias.de 
Myös minä olen rohkea ja teen tentit tähän järjestelmään, samalla opin tämän ja katson josko tästä olisi myös käytettäväksi Suomessa. Kerron kokemuksia myöhemmin.
Nyt sitten tentit tehty, ei vielä pidetty - ei hassumpi softa.

Kokemuksia etävideoneuvotteluista

Olen tässä syksyn ja tämän tammikuun aikana istunut monia tunteja luurit korvilla ja osallistunut erilaisiin tapahtumiin ja palavereihin verkon yli. Yleisesti voi sanoa, että kyllähän nämä videoneuvottelusoftat ja -järjestelmät toimivat mutta:
* Äänen laatu vaihtelee hurjasti - Skypessä paras. Myös äänen viive häiritsee joskus, ei aina - varmaan riipuu verkkoyhtydestä ja muusta liikenteestä. ConnectPro toimii, mutta varsinkin kun useita henkilöitä samassa palaverissa, hälinä aiheuttaa pahaa kuuntelulle. Myös mikrofonin laadulla iso merkitys. Karmeinta ovat kapeat ja pitkät kivipintaiset neuvotteluhuoneet.
* Webbikamerat toimivat, kun keskustelussa vain kaksi henkilöä ja osapuolet eivät liiku. Mutta jos tila leveä, niin webbikamera ei kata koko tilaa ja on vaikea seurata jos puhujat kuvan ulkopuolella ja ei tunnista äänestä henkilöä. Uusia 360 asteen kameroita on markkinoilla, mutta ovat melko kalliita. Olisiko tässä toimiva vahtiehto: http://www.immervision.com/en/conferencing/
* Oman näytön jako & sovelluksen ajaminen niin, että toinen osapuoli näkee sen toimii kyllä. Joskus ikkuna missä sovellus pyörii on liian pieni = näytöllä myös muut videoneuvottelun työkalut ja näit ei saa pois millään. Myös sovellusosan resoluutio voi olla heikompi kuin muun osan = tulee kuvina. Jos verkkoyhteys huono tai pätkii niin sovellus toimii todella heikosti = ei päivity. Yhtäaikaiseen editointiin löytyy työkaluja, en ole näitä paljon käyttänyt - miten hyviä mahtavat olla?
* Sankaluurit --- hmmm... vielä se tunti menee, mutta jo kolmen tunnin palaveri verkon yli on aikamoinen kuuntelusessio. En suosittele.
* IPad - Facetime: tätä olen käyttänyt melkein päivttäin. Syksyn alussa minulla oli vanhempi versio käyttöjärjestelmästä ja siinä homma toimi tosi hyvin. Sitten tuli päivitys, ja sen jälkeen on ollut ongelmia. Softa kaatuu kesken kaiken ja vaikka soitat toiselle osapuolelle, toinen laite ei soi ja et saa mitään virheilmoitusta jne. Hieman pettynyt tähän Applen tuotteeseen. Mutta edellenkin käytän tätä  päivittäin, koska se on niin nätisti integroitu laitteeseen, ei luureja, ei irrallista kameraa vaan kaksi kameraa, kuvan laatu meko hyvä ja ääni ok.

 

tiistai 17. joulukuuta 2013

Viikko 16

Suomessa viikonloppuna juna - Frankfurt, Lufthansa - juna yhdistelmällä. Kyllä hienosti toimii tämä meidän ihmistenliikutusjärjestelmä.

Gaia lähti

Laitan tämän kaikille tiedoksi, koska iso juttu Euroopan tähtitieteelle ja Hannalle.

Tässä linkki tapahtumaan: http://sci.esa.int/gaia/

 Ohjelmoinnista - tuskasta ja sen sietämisestä - osa 3

Tämä on vain muistiinpano itselleni, jotta en unohda. Ähelsin melkein kaksi päivää ohjelmointiongelman kanssa. Nyt tiedän miten saat omalle webbi sivullesi myytäväksi Amazon.com:in tuotteita. Opin muutaman uuden asian ja palautui mieleen taas miten tuskaista eri järjestelmien välinen integraatio voi olla - vaikka tämä uusi internetympäristö on parantanut asioita paljon. Toisaalta homma on mennyt huonoon suuntaan, koska virheilmoitukset (jos niitä nyt edes syntyy) ovat melkein aina hyödyttömiä.

Joulu ja insinööritiede - ovatko open source kehittäjät tämän ajan pukkeja?

Mitä joulu merkitsee insinöörille? Siis tämän nykyisen länsimaisen joulun, pukin ja kaiken muun ovat keksineet markkinointi-ihmiset, ei ole tässä insinöörillä mitään osuutta. Mutta varmasti insinöörillä on oma kauha joulusopassa näiden kaikien lelujen kanssa mitä jouluna myydään. Itseasissa olen varma siitä, että pukilla on insinöörikoulutus, miksi hän muuten olisi kiinnostunut leluista ja pyörittäisi tätä lelunjakologistiikkaa?

Minua itseäni innostaa kovin uusimmat leluluettelot, tässä pari esimerkkiä:
Ihan pentuna yksi suurimpia hupia oli selata Anttilan postimyyntiluetteloa läpi ja valita mitä ottaisi, jos olisi mahdollista - siskoni Tarja varmaan muistaa ajan. Ken on nähnyt tämän Anttilan hienon, välillisen painotuotteen? Nyt ei ole kuin tämä http://www.netanttila.com/shop/fi/netanttila, liekkö maailma mennyt parempaan suuntaan?

Miksi lelut kiinnostaa (miksi pukkia lelut kiinnostaa)? Olenko saanut lapsena liian vähän vai liian paljon leluja - ja olenko siksi ajautunut insinöörialalle jotta voisin "leikkiä"? Onko annettujen lelujen "tyypillä" merkitystä - legot ja koottavat pienoismallit aiheuttavat vääristymää aivoissa? Enkä hieman liian pelkistettyä ja karrikoitua, mutta jokin syy-seurausyhteys voisi olla. Mitäpä sanotte tästä seuraavasta?

Legojen ilmeet aiempaa vihaisempia - tutkijat huolissaan vaikutuksesta lapsiin
"- Ei voi olla miettimättä, miten yhä useammat negatiiviset kasvot iloisten kasvojen sijaan vaikuttavat lasten leikkeihin, kertoo uusiseelantilaisen Canterburyn yliopiston robotti-ekspertti tohtori Christoph Bartneck, joka on tutkinut yli 6000 Lego-minihahmoa." http://www.iltasanomat.fi/terveys/art-1288573344348.html
Niin - menneinä aikoina legot olivat palikoita (niissä ei ollut liikkuvia osia - paitsi pyörät) ja niitä oli vain eri kokoisia ja värisiä - ei niillä mitään kasvoja ollut. Palikat olivat hyviä - niiden peruja on Nokia ja kännyköiden synty. Sitten tulivat dublot ja niissä oli minun muistin mukaan silmät, sellainen ankkapala, jossa isot silmät - mutta se olikin jo 80 lukua. Ja tämä varmaan ennusti koskeutusnäyttöjen ja älypuhelimien tuloa?

En löytänyt mitään hyvää artikkelia, jossa olisi tutkittu lelujen merkitystä tuleviin uravalintoihin (miksi pukista tuli pukki, eikä esim. tietoliikenneinsinööriä? Ovatko vapaan lähdekoodin kehittäjät tämän ajan pukkeja, jotka jakavat lahjoja lapsille/lapsenmielisille/ihmiskunnalle ilmaiseksi?). Saanen esittää tässä tutkimusaihetta - rahoituksen saisi varmasti kaivettua lelujenvalmistajilta. Erityisesti minun kiinnostaisi tietokonepelien vaikutus - eihän kukaan nyt enää legoilla leiki - vai leikkiikö? Katsokaa oheinen: http://ajattelunammattilainen.fi/2012/05/02/miten-tietokonepelit-vaikuttavat-ajatteluun/

Meille kaikille joulun pitäisi olla rauhoittumisen aikaa - netti kiinni, villasukat jalkaan, suklaarasia auki ja lukemaan jotain muuta kuin näitä ohjelmointiopuksia. Siispä suuntaan sunnuntaina lentokentälle - lennän sieltä Pariisiin, vaihdan konetta, käännän nokansuuntaa etelään ja vola - olen Roomassa. Jos kaikki menee hyvin, niin tapaan Leenan Rooman lentokentällä ja yritämme päästä samaan koneeseen Palermoon. Sunnuntai-iltana 22.12. olemme pipo päässä lämmittämässä pientä taloamme Sisilialaisessa kylässä (jos lämmitin lähtee käyntiin ja vesijohto ei katkea - huom! if- lauseet). Siinä hytistessä uskon kaiken muun maallisen irtoavan harteilta  ja joulurauhan laskeutuvan.

Toivotan Teille kaikille oikein hyvää Joulua ja Erinomaista Uutta vuotta. Palaan takaisin Stuttgartiin 6.1.2014 ja varmaan jotakin kirjoitan Joulusta. Blogihan jatkuu ainakin tuonne tammikuun loppuun - voi olla, että jotain ilmestyy myös helmikuussa.

tiistai 10. joulukuuta 2013

Viikko 15

Teetä ja pullaa saksalaisittain (huom päivitys, versio 3.0)

Täällähän ei ole opettajien- eikä henkilökunnan huonetta, vaan jokainen keittelee kaffensa ja teensä kuten parhaaksi näkee tai käy koulun kuppilassa. Myös pikakahviautomaatti löytyy, ken sitä harrastaa.

Tässä huoneessa missä istun on onnekseni teenjuojia ja heillä oma, sanoisinko hieman nörttimäinen viritys teen tekoon.
 Eli aamupäivällä tehdään mustaa teetä, iltapäivällä tarjolla on vihreää teetä. Teenlehdet laitetaan tuollaiseen paperipussiin, pussinsuu taitellaan nätisti ja homma suljetaan tuollaisella konttorilemmarilla. Lemmarista lähtee muovitettu rautalangan pätkä - tämä on tärkeä osa installaatiota.
 Vesi kuumennetaan vedenkeittimessä. Mustalle teelle 100 'C ja vihreä 80 'C. Tämä on myös tarkkaa hommaa.
 Kun vesi valmista, otetaan kansi pois ja pussi ujutetaan veteen niin, että purut uivat, mutta klemmari ei ole vedessä. Säätö tapahtuu muovitettua rautalankaa hyväksikäyttäen - lanka puristaan kannen väliin oikeasta kohdasta. Sitten vaan odotellaan noin 8 minuuttia ja hoplaa, meillä on teetä. Klemmaria ja rautalankaa uudelleenkäytetään, paperipussi poroilla on kertakäyttöinen.

Muuten tämä on ihan toimivat, mutta tuota vedenkeitintä on hankala pestä (niinkuin kaikkia) ja kun tänne kertyy tätä teetä niin aina muutaman kuukauden jälkeen pannu on aika hurjan näköinen. Mutta ei huolta - kyllä tekniikan ihmiset keinon keksii - eli puhdistus tehdään niin, että vettä keitetään konetiskiaineen kanssa. Todistettavasti puhdistaa pannun - tietty pitää olla tarkka ainejäämistä, että niitä ei tule seuraavaan teehen :)

Ja nyt tänään 11.12.2013 järjestelmään saatiin päivitys 3.0. Mitä sanotte tästä?

 Eli nyt siirryimme pois kertakäyttöisistä paperipusseista tämmöiseen kangasvalmisteiseen pussiin. Myös klemmari jää pois ja rautalanka on jo tässä valmiina. Tätä on testattu nyt yksi kerta ja kyllä se vain teetä tekee. Ihan tarkkaan en osaa sanoa mitä kuituja tästä irtoaa, mutta varmasti jotain ja ne ovat varmasti tarpeellisia. Hieman mietin kyllä, että miltä tämä kangaspussi mahtaa näyttää pari kuukauden käytön jälkeen - sitä kun ei tässä pestä välillä - pitäisikö? Seuraan pussin värimuutoksia ja raportoin niistä myöhemmin. Tätä se saksalainen vihreä liike tekee - paperi poistuu ja sellutehtaat menee nurin - vai miten käynee?
Ja sitten se pulla. Lupasin itselleni, että syön yhden Schnitzelin täällä ja se tuli tehtyä viime viikonloppuna - ei siitä sen enempää. Mutta toinen lupaus oli tämä pulla. Näin näitä jo pari vuotta sitten kun kävin täällä. Nyt sitten söin hänet. Iso oli, mutta aika pettymys - mauton, ei edes oikein kauhean makea, vaikka niin voisi päältä katsoen päätellä (ei ole pulla päältä katsoen pääteltävissä). Toista ei tarvitse syödä - on suomalainen korvapuusti vielä aika kova juttu. Arvoasteikolla annan *+ - jotenkin tämä oli ... tyhjä, mauton, mitätön?

Paikallinen "pikkujoulu" - The Besen

Torstaina klo 18:00 menen tuonne. In: d'Besa am Kelterplätzle, Strümpfelbacher Str. 40.
http://www.weinhof-zaiss.de/dbesa-am-kelterpltzle.html 
Tämä oli myös hauska retki. Mukana oli muutama opettaja Wolframstassen yksiköstä (katso kuva).
 Tässä pari kuvaa ulkopuolelta. Siis idea on että kyseessä ei ole ravintola vaan yksityinen tuottajaperhe, jolla on oikeus myydä muutamana kuukautena omia tuotteitaan suoraan kuluttajille. Vähän samaa kuin näissä ravintolapäivissä, mutta paljon pidemmälle vietynä.
Besen tarkoittaa luutaa - siitä tämä juttu.






Osassa näistä Besen paikoista syödään perheen keittiössä tai olohuoneessa. Tämä oli hieman sivistyneempi paikka. Hieno holvikatollinen tila ja koristeltu joululla.









 Tässä oli nyt tämän syksyn, tämän perheen uusinta punaviiniä. En ole koskaan juonut punaviiniä lasisesta korvamukista, mutta nyt tuli sekin tehtyä. Ei hassumpaa viiniä, hyvin nuorta, lämmintä, ehkä aavistuksen makeaa - ei kuivaa. Hyvä jälkimaku. Annan **** tähteä.
 Pihvistä minulla ei ole kuvaa. Sitä oli marinoitu tuossa viinissä pari viikkoa, oikein mureaa oli. Mutta tässä jälkiruoka, pannukakkua paloina, oman sanon omenahilloa (reilusti) ja kermavaahtoa. Tosi mukava yhdistelmä, mutta aivan hurja annos pihvin jälkeen.
Tässä pieni porukkamme. Kiitos isännille.










Ikuinen silmukka

Yritin todella kovasti. Saksalainen palkanmaksaja sanoo, että minun pitää maksaa maksut Suomeen ja tehdä maksut ihan itse, he eivät niitä maksa. Suomalainen taho sanoo, että kyllä, maksut Suomeen, mutta minä en pysty niitä maksamaan itse ja ei ole mitään maksumekanismia, maksut pitää tehdä Saksalainen palkanmaksaja.

Eli nyt olemme jumissa ja raha ei liiku - minä tässä välissä.
Kyllä sanon, että kovin on tehty vaikeaksi tämä homma - vaikka meidän pitäisi olla samaa EU:ta ja työvoiman pitäisi liikkua vapaasti. Varmaan liikkuukin (esim. minulta ei ole kysytty kertaakaan passia kaikkina näinä matkoina), mutta epäilen että valtioilta jää muutama euro saamatta. Minä sentään yritin/yritän.

Eri kansojen tapa ratkaista ongelmia

Sain sähköpostilla oheisen kuvan Joachim Kuhn:ilta - hän kysyi, että näinkö ongelmat ratkaistaan Suomessa. No, ehkä tuossa pitäisi olla sauna välissä? Vai onko maailma jo muuttunut?
  

keskiviikko 4. joulukuuta 2013

Viikko 14

Viikonloppuna Suomessa juna - Frankfurt - Lufthansa - Helsinki yhdistelmällä edestakaisin. Ei ongelmia, jotenkin tämä alkaa jo tuntua "tylsältä".

Sisätilapaikannuskurssin karttaosuus

Nyt opiskelijoiden kanssa olemme rakentamassa käyttöliittymää sovellukseen, joka tunnistaa käyttäjän sijainnin rakennuksen sisällä. Käyttää hyväkseen WLAN tukiasemisen signaalien voimakkuuksia ja kuuluvia tukiasemia - laskee näistä ns."tunnisteen" = fingerprint. Annoin viime viikolla opiskelijoille tehtäväksi etsiä ja kokeilla millä tekniikalla saadaan tehtyä oma kartta huoneista ja muista tiloista. Esittelin tekniikoita mitä olin itse löytänyt. Mutta opiskelijat ovat viksuja - löysivät vielä helpomman ja paremman jVectorMap: http://jvectormap.com/. Siis insinöörille, jos kelle suo tiettyä laiskuutta = pyritään minimoimaan työpanos suhteessa hyötyyn. "Tyhmä paljon töitä tekee, viisas pääsee vähemmällä". Toinen mielenkiinoinen juttu tässä JavaScript kirjastossa on, että se on yhden henkilön kehittämä : jVectorMap is developed by Kirill Lebedev. Maailma on muuttunut, ei tarvita enää massiivista yritystä, suunnitteluosastoa jne. jotta tämmöinen syntyy. Kuka olisi uskonut 10 vuotta sitten? Jotenkin tästä väistämättä tulee mieleen, että tämä sama on tapahtumassa myös muilla työelämän alueilla - jopa koulutuksessa. Onko ihan selvää enää, että tämä ns. instutionaalinen koulujärjestelmä on tehokkain (ajassa ja rahassa) ja laadussa? Jotenkin kun tässä minulla on ollut nyt aikaa katsoa ympärilleni niin olen yhä enemmän hämmästyneempi mitä kaikkea verkossa on olemassa ja vieläpä "ilmaiseksi". En yhtään ihmettele Suomen ja muiden maiden Pisa tulosten liukumista alamäkeen - emme pärjää kaikelle sille "muulle viihteelle" mitä on tarjolla. Jos et voi voittaa, liittoudu - onko tämä ainoa keino? Viihteellistä insinööriopetusta?

Sauna Sisiliaan

Jos opettamista & muutenkin työtä voi tehdä verkon yli, niin mitä kaikkea oikein voi tehdä? Kyllä voi melkein vaikka mitä - tältä ainakin minusta nyt tuntuu. Meillä Leenan kanssa on menossa saunaprojekti Sisiliaan ja tällä viikolla tiistaina on nyt sitten pohja valettu. Tässä muutama kuva pohjasta - siis tuossa ei vielä ole sitä valua.
 Tämä on näkymä etelään = sama näkymä kuin lauteilta - sitten kun ne siihen tulevat. Aina ei aurinko paista täälläkään, mutta se näkymä, ah, kyllä siinä sielu lepää.
 Paikallisilla on hieman eri tyyli tehdä, vai mitä sanotte tästä? Eli ympäri tulee raudoitettu kehys ja keskiosa on täynnä kiviä. Säästävät betonia?
Tässä vielä lähikuva kivistä/laatankappaleista. Routaeristystä ei tule :)

Voiko projektieja hoitaa näin "etänä"? Näyttäisi siltä, että voi --- nooo, katsotaan kunhan valu on tehty ja pääsen jouluna sitä koputtelemaan. Mitä kaikkea lienee noiden kivien alla?






Joulutunnelmaa Saksassa

 Leena tuli viettämään itsenäisyyspäivää tänne Saksaan ja kävimme tuossa keskustassa katselemassa miten saksalaiset virittävät oman sisäisen kellotaajuutensa jouluun.
 Ja tietysti heti törmäsimme suomalaiseen kaveriin, joka teki loimulohta. Emme jääneet syömään, koska jono oli pitkä - kyllä saksalaiset hyvän päälle ymmärtävät.
Porukkaa oli paljon ja näitä havuilla koristettuja mökkejä, jossa myytiin syötävää, juotavaa, kaikkea tarpeellista ja tietysti kaikista tärkeitä = rihkamaa. Tätä oli kilometritolkulla.
 Mutta se mikä teki tästä hommasta eurooppalaista oli tämä: paikalliset toimijat näkymä saavat myydä omaa tuotantoaan ihan siinä kadulla. Jos epäselvää niin tämä EI ollut laimeaa viiniä vaan ihan kirkasta ja väkevää. Mitähän sanoisi suomalainen toritarkastaja tästä?
 Ja junarata pitää tietysti olla. Eikä ihan mikä tahaansa, vaan ihan oikea hiilellä käyvä höyryveturi.
Kyllä oli hieno kone ja ääni. Oikea tuoksu - hiilenpoltto on hieman kielteistä toimintaa tässä maassa, mutta veturissa se on kyllä ehtaa.

Vanhat mekaaniset koneet ovat hienoja - olenko tulossa vanhaksi?







Vierailu viinitilalla

Lauantaina kävimme kuohuviinivalmistajalla katsomassa miten tekevät tätä kuplajuomaa. Paikka on Kessler: http://www.kessler-sekt.de/. Kuskina meillä Martin Goik - kiitos Martin hauskasta retkestä. Tässä muutama kuva - yksi erityisen hieno.
Tässä kävelemme tehtaalle - se on tuo rakennus, joka näkyy kadun päässä .Kyllä, siis tuollainen vanha, perisaksalainen rakennus. Kyllä koulujen, julkisten rakennusten ja tehtaiden pitäisi näyttää muiltakin kuin laatikoilta - tai pyöreiltä lasipinnoilta. Uskallan veikata, että työtekijät ylpeänä esittelevät, että olet muuten tuolla töissä!
 Yrityksen kyltti talon seinässä. Niinpä, tässäkin hieman tyyliä.
 Ja pulloja - niitä oli enemmän kuin suomalaiset pisalaskijat osaavat laskea - saksalaisista puhumattakaan.
Mutta tässä on retken kuvista paras. Oikea helmi. Rakennuksen toisen kerroksen katto oli tuettu teräspalkeilla. Ja ei millä tahaansa palkeilla vaan niitatuilla. Katsokaa tarkkaan tuota palkin alareunaa. Siinä on useampi levy päällekkäin ja ne on niitattu käsipelissä yhteen. Miksi? Koska palkki on ollut niin painava, että senaikaset nostovehkeet eivät ole sitä voineet nostaa, vaan se on pitänyt haalata paikalleen osina. Ja sitten ihan oikea insinööri on laskenut, että yksi levynpaksuus ei riitä vaan tarvitaan useampi. On siinä niittaaja kironnut. Mutta tässä näemme, että kun kunnolla tehdään niin muuten kestää - muutama sata vuotta. Yläpuolella on huokoisesta lastulevystä tehty tämän syksyn koteloviritys, joka minun ennusteen mukaan on ensikeväänä pelkkää purua.

 Lisää pulloja - aina 120 pulloa per sivu.
 Ja maistettiin me yhtä merkkiä. Ihan ok - ehkä vähän mineraalinen. Annan **** tähteä. Epäilen, että näitä tuotteita ei koskaan pääse Suomeen asti vaan nämä saksalaiset EU -veljet hoitavat nautinnan.
 Terveysvaikutukset taataan.
Meillä on Kytösessä kellari ja kovin olemme olleet huolissamme homeesta, jota pukkaa vähän seiniin ja kattoihin. Täällä olivat ylpeitä kasvustosta. Ja kieltämättä oli se aika hurjan näköistä. Jos Suomessa tuollaista olisi seinissä, niin tilaan ei pääsisi varmasti edes suojapuvussa, hengityssuojaimien kanssa.






Mutta todellakin hyvin hauska retki - jotenkin jäi sellainen olo, että mekin Suomessa voisimme tehdä tämän esim. Koskenkorvan ympärille, mutta vaatisi hieman otetta ja asennetta. Suo, Kuokka ja Jussi ja siihen tarina ympärille - ja jotta se siirtyy luksustuotesarjaan niin siihen pitää kytkeä teknologia ja insinööritiede mukaan. "Vain aidolla Suomalaisella tuotteella saat pelinkehityksen kulkemaan ja ajatuksen pysymään kirkkaana". Nyt kun Angry Bird löytyy kohta joka tuotteesta, niin olisiko aika laajentaa tuotekirjoa.... tälle puolelle?